Juhannusaatto – kukaan muu ei päivitä?

jun25.jpg Nolottaa myöntää että meinasin missata juhannusaaton – kalenteriin olin kirjoittanut ‘Juhannus’ lauantain kohdalle ja multa oli kokonaan päässyt unohtumaan että juhannusaattohan se bileilta on. Onneksi (?) kuuntelin koko päivän Radio Helsinkiä joka koko aika kertoili miten juhannusruuhkat etenee – joskus iltakuuden tietämillä vihdoinkin yhdistin mihin ne kaikki autot on menossa. Noloa. Ahdistuin oikeasti tästä, miten kaikesta yrittämisestä huolimatta irtoaa juuret kaikesta siitä minkä on luullut olevan osa omaa identiteettiä…. Ja vasta alle puoli vuotta ollut poissa….
Juhannusaatto siis kului pääosin labrassa – kahdeksan tunnin tauottoman työn tuloksena yksi mitattu solu (ihan hyvä solu, tosin… mut pitää huomenna aamulla vielä mennä töihin pesemään se, ennenkun pääsee ostamaan juhannuskorvikegrilliaineksia) ja lounas korvattu neljällä kurkkupastillilla. Perjantain pakollinen tiimiseminaari jossa esimies esittää administratiivisten diojen höysteenä Dilbert-sarjakuvia joiden rivien välistä se ilmaisee tyytymättömyyksiään meitä kohtaan – luulen että kun taas oma vuoroni esitelmöintiin koittaa, on siellä jotain pointy haired boss-juttuja. GFI, I know… Seminaarin jälkeen kaikki pakolliseen illanistujaiseen kampuksen kanttiiniin syömään kehnoa pizzaa ja kylmiä kevätrullia (esimiehen kustantamat viinit) yhteistyölabran kanssa, tarkoituksena solmia tuttavuuksia ja siteitä ryhmän varsinaisiin työntekijöihin – lopputuloksena tietysti se että meidän porukka jökötti omassa pöydänpäädyssään (koska toinen porukka oli tullut paikalle ensin ja asettautunut toiseen päähän), meidän esimies puhui toisen ryhmän esimiehen kanssa ja ne toiset (pääosin japanilaisia) istui kohteliaasti hiljaa toisessa päässä pöytää. Sinänsä ei paha, sain vihdoinkin puhuttua Kauneuden kanssa siitä miten se oli RIKENiin päätynyt. Kiinalainen, väikkärin Kanadassa tehnyt (nimensä arvoinen) nainen. Kokemuksia vertaillessa aloimme miettiä että taitaa olla yleisempääkin tämä, että länsimaisia valmistuneita tohtoreita päästetään Japaniin vain pitkin hampain…
*Onneksi* kanttiini menee kiinni jo kahdeksalta, joten päästiin pienemmällä porukalla ilman PHB:ia livistämään Gustoon, läheiseen 24-paikkaan, juomaan erilaisia alkoholijuomia, tilittämään toisillemme työasioista ja syömään jälkiruokia. Nimenomaan monikossa tuota viimeistä. (jos joku ei vielä ole tätä kuullut, yksi asia jossa Japani on suunnattomasti edellä mitä tahansa muuta valtiota maailmassa, on jälkiruoat. Kluuvikadun Fazer on jälkiruoissa täkäläiseen keskivertoravflaketjuun verrattuna kuin Kolera-allas verrattuna Malediiveihin (jos puhutaan sukellusparatiiseista… jälkiruokina kumpaakaan en suosittele))
Juhannus, juhannus. Tekisi mieli käydä keräämässä vaikka ne seitsemän (vai yhdeksän??) kukkaa ja laittaa tyynyn alle, tai jotain. Mutta ulkona sataa ihan liian masentavasti.
Nauttikaa, älkääkä lukeko blogeja ennenkuin maanantaina:)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s