Fillari

Menipä siihen aikaa. Fillarin hankkimiseen, siis. Wakossa kaikki luonnollisesti ajelee kaksipyöräisillä, oli ne sit tavanomaisia polkupyöriä, sähkömoottoriavusteisia polkupyöriä, skoottereita tai turboahdettuja moottoripyöriä. Pyörien yleisyys on yllättävää siinä mielessä että kaksipyöräistä laitetta ei saa pysäköidä yhtään mihinkään, ja väärinparkkeeratut fillarit kerätään säännöllisesti talteen.
Mun oli toki tarkoitus toimia niinkuin kaikki muutkin Wakoon muuttavat tutkija-gaijinit: ensin hankitaan lokaalin asukin status, sitten pankkitili, kännykkä ja fillari, joko Ito Yokadon edestä tai sitten käytettyjen pyörien valtavasta valikoimasta. Ongelmaksi muodostui sitten se valikoima. Mä olen viimeiset 14 vuotta ajanut Suomessa maastopyörällä – sillä yhdellä ja samalla – ja tähän asti arvostanut fillarissa eniten sitä ominaisuutta että sillä pystyy ajamaan kauas ja kovaa. Täysin ignoroiden esimerkiksi sellaisia ominaisuuksia kuten ostoskorien lukumäärä ja miten pyörän käyttäminen sopii lyhyen mekon kanssa. Entäs sitten mahdollisuus taitella pyörä laukkuun tai edellämainittu apumoottori?
Suomessa en koskaan pitänyt skoottereista, jotenkin ne tuntui aina lälläripyöriltä verrattuina oikeisiin moottoripyöriin – mutta piru vie kun nekin on täällä niin siistejä! Toistaiseksi tuo vasemmanpuoleinen liikenne tuntuu tulevan vastaan liian usein että uskaltaisin siirtyä autojen sekaan…
Oon siis nyt toista vuotta pähkäillyt vaihtoehtojen edessä; välillä haluan pyörän jolla voisi ajaa vuorille, välillä taas sievän kauppareissupelin. Pyörät kun ei kovin kalliita täällä ole, ainakaan ne käytetyt, niin ihan hyvin oisin voinut ostaa vaikka molemmat, mutta eihän sekään sovi. Päättämättömänä oon saanut juosta muiden perässä kaikki matkat juna-asemalle ja baareihin.
DVC00037.jpgVaan nyt ei enää tarvitse. Pieni italialainen mies heitti hyvästit Japanille ja pyöränavaimensa ilmaan, ja S:n vaikutusvaltanakkuloilla sain siitä kopin. Nyt on pyörä, jossa on kaksi pyörää, satula, ohjaustanko ja yksi ostoskori. Nitisee ja kirskuu ja on kuhmuroilla, mutta logistisesti olen siirtynyt ainakin 10 minuuttia lähemmäksi Tokion keskustaa. Se kymmenen minuuttia on varsin ratkaiseva ero, kun miettii että jaksaako lähteä hakemaan leipää ja juustoa Shinjukusta.
Tänään jaksoi 🙂

Advertisements

4 thoughts on “Fillari

  1. Minä myös luokittelin skootterit mammanpoikien tyylittömiksi ja turhanaikaisiksi kulkuneuvoiksi, kunnes näin pelin, joka toi mieleen ET:n. Laita siis esille pari kuvaa viileistä uusista malleista, juuhan?-)

  2. I can only hope that you understand either English or Italian. I am from the Fillari family of Sicily. I have seen the web-sites for a lot of Fillari in Helsinki, and think there must be a relation; if in some distant way. Please respond if you are so inclined.
    Cinzia Fillari

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s