Majavien maassa

IMG_3159.jpgHavaintoja:
Korealaisilla ihmisillä on pienemmät nenät kuin japanilaisilla. Ja vaikka Gimpon lentokentällä ei päällepäin kahdesta liikemiesjonosta nähnyt kumpi oli korealaisille ja kumpi muille (=japanilaisille), arvelen nyt että voimakas käsitykseni siitä että näiden kansojen edustajat on mahdollista erottaa toisistaan perustuu yksinkertaisesti maissa vallitsevien naiskauneusihanteiden erilaisuuteen. Serkkuni mielestä tosin ne korealaisnaiset joita eniten hehkutetaan medioissa näyttävät maalaiskorealaisilta. Hän myös väittää että japanilaisilla on suuremmat silmät.
Ilmastointi on hyvä keksintö. Ei sitä tarvitsisi koko aikaa huudattaa, mutta jos ei ole ilmastointia niin miljuunakaupungissa on tukalaa helteellä. Esimerkiksi siksi, että yöllä kun on liian kuuma nukkua sisällä, ihmiset menevät ulos – jotkut nukkumaan, suurin osa muuten vain mekastamaan. Mekastus sinänsä ei ollut mitenkään huomattavan ikävää: vastoin kaikkia odotuksiani minä, nukkunappien varassa torkkuva insomniakki, nukuin kuin tukki vaikka huoneessa oli hiostavan kuuma, vaikka ikkunat olivat auki, vaikka setä tulee ikkunan alle aamukuudelta kailottamaan että ostakaa ihmiset kaali ja porkkana, vaikka viiden metrin päässä oleva rakennustyömaa aloittaa sirkkelöinnin kahdeksalta. Enpä muista olisinko koskaan eläissäni kyennyt heräämään aamulla meteliin, toteamaan “jaa, on meteli” ja jatkamaan nukkumista.
Harkitsen nukkunappien sijaan sellaista käytäntöä, että säädän ilmastoinnin lämmitykselle ja jätän telkkarin päälle yöksi. Saattaisin jopa oppia kieltä.
Juuri mitään ei tullut tehtyä koko loman aikana – tai kuten jotkut väittävät, viikonlopun ja siihen liitetyn vapaapäivän aikana. Käytiin katsomassa todella pikaisesti joku temppeli – aikaa kului noin 5 minuuttia ennenkuin oli pakko paeta auton ilmastointiin. Liian kuuma jopa shoppailua varten. Erityisesti, kun tämä majavakansa rakentaa kaikkien tavaratalojensa sisäänkäynnit piiloon maan alle, ja siinä paahteessa ei viitsi kovin montaa kertaa kiertää kivitaloa ympäri vaikka kuinka olisi pukeutunut SPF50+:aan.
Pääosin siis istuttiin serkun sohvalla läähättävän koiran (vaikutti tosin epäilyttävästi jäniksen ja karitsan risteytykseltä) seurana, katseltiin piraattielokuvia ja syötiin tilausruokaa (mm. jossain maidossa keitettyjä nuudeleita jääpala-papukastikkeen kera).
Tekipä muuten hyvää. Erityisesti se, että otin älykkäästi mukaan internationaalin kännykkäni seuraksi epä-internationaalin laturin, joka onneksi ei käräyttänyt puhelintani päiviltä mutta laittoi mut huolellisesti maailman tavoittamattomiin.
Ja taas huomaan hymyileväni kun palaan tälle suuttomien kissimirrien ja loputtomien vuoristometsien saarelle. Tää on aika hyvä paikka.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s