Analyysin autuus

sarvet.gifHämmentävästi kiireisen juoksuviikonlopun jäljiltä olen ihan mehuissani kun saan olla töissä tekemässä analyysiä. Analyysihän on siitä kivaa, että ei tarvitse fyysisesti hikoilla sen datan kanssa, eikä itkeä kun joku on jättänyt viipalointikoneen sottaiseksi tai käyttänyt nukutusaineen loppuun tilaamatta sitä lisää, tai sitä kun platinainen verkonpaino ei vaan suostu ankkuroimaan lättyä paikalleen, tai sitä kun elektrodilanka katkeilee, tai, tai, tai… dataa on tullut kerättyä niin maan tuhatta sorttia, ja monilta osin sitä on jopa siinä määrin riittävästi että asioita on mahdollista katsella monilta eri kanteilta.
Erityisen mukavaa on se, kun perustulokset on jo selvillä ja laskettu ja graafeiksi leivottu, ja kaikki mitä tässä nyt teen on ekstraa – ja pääosin sellaista ekstraa, jonka lopputuloksesta mulla ei ole mitään aavistusta ennenkuin numerot on laitettu riviin, poikki, pinoon ja normalisoitu. Noin parin tunnin välein tänään oon suoltanut aanelosia, joilla jokaisella on uusi “tulos” – tuollaiset solut tekevät tässä tilanteessa näin, tällaiset taas noin, ero on merkittävä. Hämmentävästi alkaa oikeasti tuntua siltä että tässä on takana joku järki, tai ainakin asia jonka voi järjellä joskus käsittää, sen sijaan että kaikki muuttujat olis ihan toisistaan riippumattomia tai vaan niin monimutkaisten syy-seuraus-suhteiden tulosta ettei meillä ole edes kuvitteellisia työkaluja asian tarkasteluun.
Edelleenkin ollaan toki hyvin tarkasti kuvailevalla tasolla – on täysin selvää, että sen verran monimutkaisuutta tässä mun pienessä kahden kaliumkanavan, ainakin kolmen välittäjäaineen sekä kolmen anatomisen ja noin kymmenen morfologisen piirteen sopassa on, että tällä hetkellä ei ole mitään rahkeita lähteä selittämään *miksi* kaliumkanavan X puuttuminen solutyypistä abc aiheuttaa qwe. Vaan eipä haittaa. Kuvailu riittää pitkälle – tajusin juuri, että niitä tuloksia hyväksi käyttäen joita tuossa mennäviikolla yhtenä päivänä keräsin voidaan tästä lähin päätellä in vivo-solumittauksia kyseisestä aivoalueesta tehtäessä että minkä tyypin solu on siellä elektrodin päässä. Ja se ei ole ihan pieni juttu se.
(Erityisesti inspiraatiota tähän analysointihommaan ja tiedonmukalouhintaan antaa se, että mun oikeasti pitäisi olla skannaamassa aivoviipaleita ja tekemässä posteria. Mut hei, DL on vasta perjantaina, hyvinhän tässä ehtii!)
(Ja on muuten huolestuttava tuo liikennemerkki joka varoittaa sarvipäisistä demoneista … they’re coming to take me away, haha, they’re coming to take me away…)

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s