Tuulta ja marmoria

wh.jpgPaljon oli lenkkeilijöitä, mutta Bush nuorempaa en nähnyt niiden joukossa. Tais olla mies kiireinen: noiden kuvassaolevien mielenosoittajien kylttien mukaan Georgella on vieraanaan joku joka on syypää USS Colen tapaukseen. Paljon oli Jordanian lippuja ja plakaatteja, joissa luki jotain arabiaksi. Toisella puolella taloa oli porukka juutalaisia (hatuista päätellen) joilla heilläkin taisi olla kovasti sanottavaa. Mä keskityin näyttämään vaarattomalta henkilöltä joka ei todellakaan välttele katsekontaktia turvallisuushenkilöiden kanssa.
Täällä on jotenkin ikävän kylmä. Tuulee, ja vaikka valkoinen keinonahkarotsi pitää sen ulkona, piti välillä mennä johonkin sisälle lämmittelemään. Joka tapauksessa, kävin katsomassa kai kaikki oleelliset isot valkoiset marmorirakennukset. Valkoinen talo oli pienempi kuin luulin, eikä sen yläpuolella leijunut yhtään ufoa vaikka katoilla kiipeili mustapukuisia ukkoja ja ilmassa pörräsi muita lentolaitteita joita yleensä näkee leffoissa. Kaikki monumentit oli täynnä koululaisia ja sotaveteraaneja; kuuluisiin museoihin oisin varmaan mennyt useampaakin jollei niihin pääsy olisi ollut niin rasittavan tiukasti tarkkailtua (ihminen jaksaa vain tietyn määrän metallintunnistuslaitteen kohteeksi joutumista, kun takissa on niittejä).
National Archiveissa kävin katsomassa niitä kuuluisia suojamekanismeja joiden alla säilyttävät käsinkirjoitettuja perustuslakidokumenttejaan (koululaiset tuntui olevan eniten hämmentyneitä siitä, kuinka kukaan on voinut saada aikaan käsin kirjoittaen niin siistiä tekstiä, ilman Monotype Corsivaa); National Air and Space-museossa tuli hiukan paha olo kun siellä kerrottiin kuinka urheasti japani oli murskattu viime sodassa kun on itte juuri käynyt Hiroshimassa.

mustamies.jpg
Starbuckseja on joka korttelissa, mutta en löytänyt yhtään kirjakauppaa. “Freedom is not Free”-kyltein varustettuja “Support our Troops”-kolehtikeräyspaikkoja oli useampiakin. Poliisiautoja ajaa sireenit päällä jatkuvasti. Ja vaikka amerikkalaisetkaan eivät ole keksineet miten tehdään kunnollisia suihkuja (minkä jokainen japanilainen halpisryokankin osaa), jotain ne ovat parantaneet: vaikka ovat tänne importoineet japanista kirsikkapuiden lisäksi ilmeisesti Ginko-puita, jostain syystä ne ei HAISE täällä lainkaan niinkuin kotopuolessa.
Nyt pitäisi sitten orientoitua hommiin. Huomenna ohjelmassa on NEURON-simulaatioympäristönkäyttöworkshop; mä en ole ehtinyt pariin kuukauteen leikkimään simulaattorilla joten olis kai syytä vähän verestää muistoja, varsinkin kun sain pomolta ohjeeksi tehdä tyyppeihin hyvä vaikutus. Vaikka totta puhuen ei tuntuisi yhtään huonolta ajatukselta vetää tähän väliin saman tien toinen kaksitoistatuntinen yöuni, ja leikkiä ohjelmointia sitten aamutuimaan.


update: huomaan että läppärinpäivityksessä on jäänyt jonnekin paitsi vanhat koodihakemistoni (kun se höpsö simulaattoriohjelma haluaa pitää tiedostonsa suoraan C-juuren alla) myös manuaalisivut. Ja että oon täysin unohtanut miten hommassa päästiin edes alkuun. Ei hätää, pienellä etsimisellä ko. manuaali löytyi netistä. Kyllä tää tästä vielä huomisaamuksi…

One thought on “Tuulta ja marmoria

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s