Löysäilyä

Niin siinä sitten kävi, että sunnuntain euforia, maanantain posteri-infoähky ja epäsäännöllinen ruokailu muuttui migreeniksi, jonka takia jouduin vetäytymään hotellini suloisten vällyjen väliin jo neljältä iltapäivällä – ja jättämään väliin paitsi tuttavan palkinnonsaantiseremonian myös Science-lehden sponssaaman verkostumisbuffetin. Onneksi tilanne korjaantui tiistai-aamuun mennessä, ja onnekkaasti tiistai-aamupäivä oli mun kalenterissa tyhjää täynnä – eli alustavasti olin suunnitellut käyttäväni sen turisteiluun kaupungilla.
Mutta. Alankohan tulla vanhaksi, mutta en löytänyt LP:stäni yhtään mitään sellaista minkä eteen jaksaisin nähdä sitä vaivaa joka olis aiheutunut siitä että oisin liikkunut mihinkään. Tai sitten täs kyläs ei ole mitään katsottavaa – ainoa juttu joka olis ehkä marginaalisesti kiinnostanut ois ollut jenkkien vapamuurareiden päämaja, jonka pitäs olla jotenkin härö.
Mut mielummin vaikka istun pelaamassa eveä kongressikeskuksen kokolattiamatoilla.

One thought on “Löysäilyä

  1. Mä luulen, että maailma ei ole ihan vielä niin valmis, että sillä, että pelaa tietsikapeliä mieluummin kuin katsoo nähtävyyttä, pääsee vanhan kirjoihin. 🙂

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s