Muinaismuistoja

dom-i07.jpgJarno laittoi nettiin valokuvia reissuistamme Andorraan ja Dominikaaniseen tasavaltaan – lähemmäs kymmenen vuoden takaa. Kattelin kuvia hämmentyneenä, oonko mä joskus ollut noin nuori, ja onko mulla oikeasti voinut olla noin pitkä ja vaalea tukka? (Katsokaa vapaasti mutta omalla vastuullanne, jotkut kuvat voivat järkyttää herkkämielisimpiä. Kukkamekkoja ja olkihattuja!)

Asiantuntijakommentti Styltä: "näytät ihan samalta nykyäänkin" – mutta hymy on kuulemma hyytynyt. Tiedän sen ittekki, että kameralle ei mun parane hymyillä ellei halua hyydyttää katsojia, mutta ilmeisesti olen ihan oikeasti, jossain tässä kaiken alla, lakannut hymyilemästä…

Ei hymyilytä, ei. Hetki sitten pamahti taas sähköpostilaatikkoon viesti yhteistyökumppanilta joka tiivistettynä kuuluu: "Ei onnistu."

Katselin tänään ensi kertaa eläissäni työtarjouksia lääkefirmoilta, vähän sellasella fiiliksellä kuin selailisi sielujen osto/myynti-palstaa eBayssa.

2 thoughts on “Muinaismuistoja

  1. Mielettömän hyvin onnistuneita fotoja kyllä. Tulipa taas mieleen, että Pyreneillekin olisi joskus vielä päästävä… Ajoittain sitä huomaa harmittelevansa, ettei ole tullut säilyttäneeksi ainuttakaan kuvaa “nuoruudestaan”. Mutta toisaalta, säästyypähän siltä järkytykseltä, mikä niiden ja nykyisen peilikuvan vertailusta olisi väistämättä edessä.
    Ja mainio blogi sinulla, btw. Olen jäänyt pahasti koukkuun tässä kesän aikana. Saatko muuten useinkin kuulla, että olette veljenne kanssa kuin kaksi marjaa? =)

  2. Satunnainen: kiitos, kiva kuulla jos mun satunnaiset seikkailut kelpaa :)… kunhan ei mennä niin pitkälle, että joudun kustantamaan koukkuun jääneille vieroitushoitoja… 😉
    Aika usein saatiin törmätä tällaiseen:
    tyyppi: “tuotanoin… mitenhän vanha hän on?” (osoittaa broidia).
    mä: “kakskyt, täyttää kohta kakskytyks”
    tyyppi: (silmät pyöreinä hämmästyksestä) “aa-haa… no tuota… mites vanha sää oot?”
    mä: “kolkytkaks.”
    tyyppi: (näyttää siltä että pelkää tehneensä käytösvirheen) “ihanko totta! ei ois uskonut… aika erikoista…”
    mä: “siis se on mun broidi.”
    tyyppi: (nauraa hämillään) “aahaa… hehheh… mä luulin et te niinku… ”
    (Opin pian vastaamaan kysymykseen “mistä olette kotoisin” sanomalla että suomesta, ja toi on mun pikkuveli; KAIKKI oletti että ollaan vähintäänkin “hoitosuhde” ellei peräti aviopari.)
    ja joo, sen jälkeen kun kävi ilmi että me ei olla naimisissa, sain usein kuulla että ollaan samannäköisiä. Mikä on varmaankin pääasiallisesti kiitos äidin puolelta perityn perintönenänmuodon 🙂

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s