Uutisia!!! Neurovelho paljastaa KAIKEN!!!

CIMG1829_wakoshi.jpgEi sitä aina tiedä mihin asiat johtaa. Sitä kääntyy jostain kadunkulmasta, puolihuomaamattaan iskee jotai hakukenttään tai jotain, eikä aikaakaan kun on jo jossain ihan muualla tekemässä jotain ihan muuta kuin piti.

Mulle kävi ton Second Lifen kans sillai hassusti, että mä olen aivan täysin nörttiytynyt. Tai vapauttanu sisäisen nörttini. Vaikka sanovat että nörttejä ei enää ole. Siitä en tiedä onko kyseessä vuosikymmeniä piiloteltu taipumus (after all, näpersin basicilla ekoja tietokonepeljä 10-vuotiaana) vai tällainen lähestyvän aikuisuuden vastareaktio; oli miten oli, otakoitunut olen.

SL-harrastelussa sinänsähän ei ole mitään otakua, sehän on sosiaalista toimintaa ja kaikkea, eikä vielä pieni skriptaaminenkaan ole muuta kuin trendikästä. Mutta sanokaas: meneekö se enää pintaliitotrendikkyyden nimiin, jos tilaa SLdev-listaa ja lukeekin sitä? (en sentään kirjoita sinne enkä edes ole ryhtynyt leikkimään sillä open source-SL:lla, syyksi riittää esim. se, ettei kovalevyllä ole tilaa sitä viiden gigan sorsakoodipakettia säilyttämään) Kuuntelen teknopodcasteja ja katselen youtube-pätkiä kaikenmaailman teknomessuilla pidetyistä keynotepuheista.

workdesk_001.jpgNoihin aikaisempiin tiedekommunikaatio-sosialismijuttuihin liittyen, aloin tässä joku aika sitten nykertämään (mm. Nahkuri-Sadun inspiroimana) Secondlifeen itselleni virtuaalista työtilaa, työhuonetta, työpöytää, jotain. Mikä oliskaan kivempaa kuin että voisin kävellä jonkun toispuolel palloo asuvan kolleegan työhuoneeseen jutustelemaan ja keskustelemaan tutkimuksesta. Meinasin, että rakennan sellasen jonkun konseptijutun, mitä vois sit rezzailla esimerkiksi jos jonkun kanssa asiasta puhuisi. Tein pöydän ja kirjahyllyn, ja linkkasin kirjoista Connoteassa olevaan reffitietokantaani (jota olen laiskanpulskeasti päivittäny miloin sattuu), ja sit ajattelin et vois olla vaik jotain koeliemien reseptejä ja sillai, ne vois olla vaik jossai wikissä ja sit niinku niistä virtuaalisista muistilehtiöistä pääsis klikkaamalla veppiin ja näin.

Havaitsen hyvin nopeasti, että eihän tästä tule mitään – mulla ei kotoani ole minkäänlaista accessia mihinkään työasioihini. Tää ei varmaan ole kellekään yrityskulttuurissa elävälle outoa (ei kai sitä yleensä pääse käsiksi johonkin sisäisiin muistioihin) – mutta tosiaankaan en päässyt edes tarkistamaan että kuinka paljon sitä nakkelia (NaCl) mun stanttuliemessä on. Vaikka kyseinen resepti on julkaistu ja julkista tietoa. En myöskään päässyt kopioimaan mistään nättiä jpg:iä mun viime vuosina esittämistäni postereista jotta voisin laittaa sen mallikuvaksi ideaani interaktiivisesta posterboardista. (Piti sitten lätkiä jotain kuvia mitä oli jo kertaalleen uploadannu SLiin; alkuperäinen materiaali on Nature Neurosciencesta, mutta kun Naturen saarella rakennan niin arvelin että ehkä ne ei pahastu.) (Ja interaktiivisuudella en tarkoita ainoastaan sitä, et olis nappi mist vois klikata et tulis seuraava kuva; kun kerran data voi olla jossain online, ja pala posterboardia vois hyvin olla vaikka kuin hieno plottaussofta… )

workdesk_003.jpgJotain oli tarvis tehdä. Vimmaisesti ryhdyin pohtimaan erilaisia tapoja tallettaa verrattain yksinkertaisia tekstidokumentteja, niin että niiden sisältöä voisi joustavasti hakea ja muokata ihan mistä vaan. Kokeilin TWikiä, joka toki tekee melkein mitä vaan – pitäisi vaan jaksaa syöttää sinne jotenkin kaikenlaista materiaalia mikä mulla jo on töissä erinäisiksi dokumenteiksi kirjoitettuna. Selailin kaikenlaisia netistä löytyviä tiedemuistiinpanojen järjestelysysteemeitä – mutta usein niissä on sama ongelma kuin Zoterossa: materiaali on tallessa viime kädessä sillä yhdellä fyysisellä kovalevyllä, joka hajoaa aikanaan ja johon ei pääse käsiksi ulkopuolelta.

Jotain kummaa reittiä pitkin joskus aiemmin jo päädyin tekemään GMail-tunnukset ja kokeilemaan Googlen Docs-palvelua – siis sitä sellaista mistä on puhuttu että katsokaas nyt kun ei tartte olla koneella sitä MSWordia. Valitettavasti, vaikka mielestäni MSWord on bloatwarea pahimmillaan enkä halua maksaa niistä kaziljoonasta tuottavuutta lisäävästä toiminnosta ja featuresta joita en koskaan käytä, GDocsin toiminnot ei ihan vielä riittäneet siihen että voisin ajatella käyttäväni sitä desktop- tekstinkäsittelyohjelman  sijasta. Vaan tähän mun tiedemuistiinpanohommaanpa ne sopii vallan mainiosti, se osaa kitisemättä niellä sille syöttämäni reseptit wordidokkareina (Firefox 2:lla; IE 6 bugittaa niin pahasti ettei sitä pysty oikeastaan käyttämään) ja vieläpä uusia dokumentteja voi lähettää systeemille mailitse. (Ennenkuin tämän keksin, ehdin perustaa Blogger-accountin jonne voin lähettää entryjä SL:sta klikkaamalla työpöydän kirjoitusvihkoa…)

Yllättävästi paras feature kuitenkin löytyy tavasta, jolla GDocsit voi "julkaista" – nettisivuina, joiden osoite on satunnaista kirjainten ja numeroiden sekamelskaa. Jos en kirjoita sivulle että tämä on Yoen sivu, ei sitä kukaan (satunnainen kulkija ainakaan) mistään arvaa. Joten, ehkä asioita voisi sen kautta valikoidusti julkaista… tai kirjoittaa muistiinpanojaan sinne ilman julkaisua, kunnes paperi on ulkona?

Elikkäs, jos ketään nyt kiinnostaa miltä neurovelhon labramuistiinpanot ehkä näyttää, voi käydä katsomassa mitä löytyy tämän "otsikkosivun" takaa.  Ei oo kovin kaunista, mutta on muutama kuvakin, ja hetken aikaa leikittyäni meinaan että tätä ehkä vois yrittää. Toimii tuosta mun SL-työpöydältäkin katsoen. Sitten kun SL vähän vielä teknisesti kehittyy, niin kohta jo voin kiskoa käppyröitä työpöydän laatikosta muiden nähtäville…

Kun noi työpaikan säännöt eksplisiittisesti kieltää kaikenlaisen uloskertomisen (en saa oikeasti edes viedä dataa analysoitavaksi kotiin), niin todettakoon varuilta että dokumenttien yksityiskohdat ei täsmää, ja kaksoisvaruilta se, että otan ne pois julkinäkyvistä piakkoin odottamaan tilanteen muuttumista. Mutta mulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että tää on suunta
johon ollaan menossa.

Vietän iltoja lukemassa Web2.0:sta, net neutralitystä ja kaikenmaailman teknisiä juttuja wikeistä ja uusista muistipiireistä. Rakensin ittelleni Googlen työpöydän (nettiin siis) ja rupesin kirjoittamaan asioita työpaikan kirjastossa Google Notebookkiin. (Jankakin sez: Google is not evil!) Piih:) Nykerrys on kyllä kivaa. Mutta pitänee vähän rajoittaa tätä nörttiytymistä, kohta varmaan alan lähettämään podcasteja. Tai vielä pahempaa, videocasteja. 

Nörtähtäminen on myös vienyt kaiken innon tietokonepelaamisesta. Jonku aikaa sitten aktivoiduin EVEssä vähän, ja liityin ihan corppiinkin, ja meinasin ruveta roolipelaamaan – nyt vaan haluan rakentaa ja kehittää SL-juttuja. Myönnän, olen aivan hurahtanut ja myyty, mutta siitä on aikaa kun on ollut tekemässä jotain mistä tulee sellainen olo että se on jotenkin tarpeellista.  

Tänään piti vielä kirjoittaa ultraliikkis-hautajaismainoksista mitä tuli postissa (siis tuohon ihan oikeaan postilaatikkoon Ikebukurossa), mut jää nyt. Pahoittelen tätä yksinäköalaisuutta. Ehkä nörttiys haihtuu pian ja pystyn taas keskittymään raportoimaan hassuista japanilaisista:) 

(Viimeiseksi vielä: ihq virtuaalinen työpöytäkäyttöjärjestelmä YouTube-pätkänä!) 

6 thoughts on “Uutisia!!! Neurovelho paljastaa KAIKEN!!!

  1. Huisaa. Onnea matkaan, olet matkannut aika syvälle sitoutumiseen. Ei, devarilistan tilaaminen ei mene enää pintaliitelyn piikkiin vaan kertoo, että haluat tietää, mistä puhutaan, vaikket kehittelyyn sillä tasolla osallistuisikaan. Kiehtova ajatus tuo tutkijan kammio. Voisiko siitä modata toimittajan työpöydän – linkittää journalistin aikaisemmin tekemiin juttuihin ym. ym.?
    Eri alojen asiantuntijoiden saaminen mukaan SL:n kaltaisen melko vaikeasti hahmotettavan ja hallittavan paikan yhteisöllisyyteen edellyttäisi käteviä avaimet käteen – ratkaisuja. Kun minä haluan talon tai auton, en ala sitä itse rakentaa vaan katson valmistajan mallistosta, millaisia on tarjolla ja poimin siitä, panen rahat pöytään ja saan avaimet käteen.
    Tätä kohti.

  2. Tuija, argh, apua, en mä ole mitään sitoutunut, en allekirjoittanut, enkä lukenut pientä pränttiä… 🙂 Kuten tavallista, oletettavasti puolen vuoden päästä olen keksinyt jonkin uuden ajanviettoharrasteen josta vaahtoan täällä kuinka se on kovin tärkeää ja hienoa. Stay tuned. 😀

  3. Pettymyksestä violettina kirjoitan varoituskommentin tähänkin blogiin, kun uskon, että blogin pitäjän lisäksi usea lukija on SL-orientoituneita: Siirtyminen Windows Vistaan ei välttämättä ole kivuton, vaikka teoriassa kaiken pitäisi sujua hienosti & ajurit olisivat Vistan tukemia ja laitteet mahdollisimman geneerisiä.
    Minulle jäi aikanaan hyvä maku suuhun kun koetin SL:aa ensimmäisen kerran, mutta kannettavani vain oli turhan vaatimaton pyörittämään clienttia. Halusin kuitenkin palata uudelleen kun olen uusinut konepakettini. Vaan nyt kun kuukausien vekslaamisen ja harkinnan jälkeen sain uuden koneen vihdoin koottua, pettymys oli suuri kun en saanut SL:aa vieläkään toimimaan – näytönohjaimeni ei ole ilmeisesti tuettu (NVidia 7600 GT).
    Voi isä näitä rattaita.

  4. Jepjep, tämä on tiedossa ja foorumeilla pohditaan, miten meinaako Vista hidastaa Secondlifen käyttäjäkannan kasvua.
    Sitä ei oo kukaan mulle kyllä vielä kertonut, että miksi ihmeessä kukaan haluaisi hankkia Vistaa.

  5. Niin, omaa tyhmyyttäni siirtyminen kotikoneessa tietenkin on, mutta perustelin valintaa itselleni tietoturvasyillä & sillä, että kehitän työkseni lähes yksinomaan Windows-sovelluksia & haluan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tottua uuteen työjuhtaan.
    Pientä valoa kuitenkin on tunnelin päässä: Linden tarjoaa rohkeille testaajille varhaisessa vaiheessa olevaa linux-vieweriä, jonka saattaisi pyöriä esimerkiksi muistitikulta käynnistämästäni linuxista (dual boottia en uskalla Vistan kanssa kokeilla). Saapa nähdä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s