Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

omppu_002.jpgNoniin, uusi päivitys SL:iin oli tarjolla – mutta, kuten vasta ihan viime tingassa saatiin tietää, puheominaisuudet ja pilvet ei tullu vielä mukaan. Ei yllätä varsinaisesti, puhetta on voinut vapaasti testata betaversiossa vasta joitain viikkoja ja siinä on vielä kaikenlaisia glitchejä – päivitetyt huhut kertovat, että puhe pääsee First Look – “beta2” – versioon kuitenkin muutamien viikkojen päästä. Pilvifirmakin hankittiin vasta äskettäin eikä ole sitä nähty vielä missään julkibetaversiossa joten oliskin ollut aika uharohkeeta heittää ne päägridiin.

Mutta ne sculpted prims, sculpties (veistokkeet?) – ne oli kyllä mukana. Ja kun allekirjoittanut kerta on tällainen uutuusmaanikko, nii pitihän sitä samantien lähteä koittamaan.

Toisin kuin tavallisia laatikko/pallo/rengas -perustaisia primejä, veistokkeita ei voi luoda SL:n sisällä, vaan niitä varten on käytettävä jotain ulkopuolista 3D-mallinnussoftaa, kuten ilmaista Blender:iä tai kaikkea-muuta-kuin-ilmaista Maya:a. Periaatteessa softassa luodaan kappale, ja sen muoto muutetaan hämmentäväksi 64×64 pikselin tasoprojisoiduksi värikartaksi jossa eri värit koodaavat pinnan muotoja eri akseleiden suuntaan. Tämä värikartta sitten voidaan uploadata SL:iin ja heittää suoraan minkä tahansa kappaleen päälle, jolloin TADAA! meillä on haluttu kappale SL:ssa.

Näin siis teoriassa. Asensin Blenderin ja lähdin käymään läpi tutoriaalia siitä, miten niitä karttoja tehdään. Kolme tuntia myöhemmin luovutan; VIHAAN tutoriaaleja joissa ei selitetä miksi tehdään jotain, joissa screenshotit on ohjelman jostain muusta versiosta kuin siitä mikä mulla on (uusin). Jään odottelemaan, että joku luo jonkun skriptin jolla kartat luodaan automaagisesti, ja kävin sen sijaan ottamassa itsestäni kuvan veistoke-omenan kanssa. 

Muistaakohan kukaan tätä juttua, jonka kirjoitin muinoin aiheesta “miten kirjoitetaan review”? (Ihan asiaa edelleenkin se, vaikka itse sanonkin.) Kyseinen invited review submittoitiin elokuussa 2005; muutaman kuukauden päästä kyseltiin että mites, kelpasko se, sanoivat että joo kyl varmaan mut on vähän ollut vaikeuksia saada muita authoreita lähettämään kontribuutionsa aikataulussa, menee vähän aikaa. Puolta vuotta myöhemmin editori ei enää vastannut maileihin. Syksyllä 2006 olin jo kokonaan ottanut sen asenteen, että kyseinen obskuuri review-sarja on mennyt konkurssiin tai jotain ja poistin jutun julkaisuluettelostani (in press se oli siellä vasta).  

Tänä aamuna maililaatikossani lojuu seuraavanalinen viesti:

Dear Author,

 
Attached you find the electronic proof of your contribution to
Results Probl Cell Differ. ...

— 

Käsittämätöntä! Vaikka mun pitäisi riemuita KIPEÄSTI kaipaamastani julkaisupisteestä (vaikka se onkin vain Knöpfel & Uusisaari eikä toistepäin, ja vaikka kyseinen julkaisu on täysin tuntematon eikä sitä varmaan kukaan lue) – lähinnä etsin konseptia, jolla voisi retraktoida jutun tyylikkäästi. Siis oikeesti, nolottaa julkaista kesäkussa 2007 artikkelia jonka referenssit loppuu vuoteen 2005; monet siihen kirjoitetut asiat on vanhentuneita, eikä se muutenkaan oo mitenkään kauhean hyvä juttu. Kaiken kaikkiaan, tämä artikkeli tulee olemaan hyödyllinen vain niille (varmaankin tuhansille) historioitsijoille, joita kiinnostaa mitä ajateltiin mGluR:sta vuonna 2005. 

Niin ja mulle. Julkaisupiste! Jo toinen tänä vuonna, ja ihan ilmaiseksi.  😀

4 thoughts on “Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

  1. Kai siihen sentään tulee sellainen teksti että “submitted xx.yy.2005, accepted zz.ww.2005, published åå.ää.2007”, jolloin syy lähteiden loppumiseen vuoteen 2005 selviää?
    Muuten, sitaatti väikkärini toisesta esitarkastuslausunnosta: “Arvioni mukaan Uusitalo on perehtynyt varsin hyvin käsittelemänsä aihealueen kirjallisuuteen. Yhteenveto-osan kirjallisuusluettelo sisältää lähes 150 nimikettä, josita vain harvat ovat vuotta 1990 edeltävältä ajalta.”
    Aikaskaalat on aika erilaisia tosiaan meidän kahden aloilla. 🙂

  2. Luultavasti ei ees tule, kyseessä on tollanen review-kirja. Onneksi sellasesta sarjasta jota ei lue kukaan muu kuin ISI 😉
    Aikaskaalat on kyllä erilaisia joo. Naturen podcastissa kyllä puhuttiin siitä, että kalatalouden ja kalataloustieteen nousu tässä 1900-luvun viimeisinä ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tullaan tulevaisuudessa muistamaan ihmiskunnan tärkeänä virstanpylväänä, ehkä samalla lailla kuin teollistuminen ja kommunikaation kehitys – että oletpa hyvin asettautunut 🙂

  3. Hihi. 🙂 Olisihan mukavaa jos voisi olla mukana pelastamassa maailman luonnonvaraisia kalakantoja ylikalastukselta, romahdukselta ja sukupuutolta, ja siihenhän tässä tietysti pyritään, kukin omalta pieneltä osaltamme. Mutta aika hurjalta moinen ihmiskunnan virstanpylväs -visio kuitenkin tuntuu, vaikka jonkinlaisessa nosteessa ala tuntuukin olevan ainakin EU:ssa. Ken elää, se näkee. 🙂

  4. Mahtuuhan maailmaan aina review-juttuja ja vaikka olisi vanhat reffit niin asioiden yhdistely toisiinsa saa sitten aikaan sen oivallisuuden. Mitä hämärämpiä linkkejä eri asioiden välille on saatu, sitä mehukkaampaa diskua siitä saa.

Leave a Reply to Laura Cancel reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s