Suoritusta

CIMG2707.jpgUskomatonta! Mä sain aikaan jotain. Nimittäin, suomestapaluunjälkeisten viikkojen pullamössö-paahtoleipä-dietin jälkeen otin itseäni niskasta kiinni ja leivoin ruisleipää. Ensimmäistä kertaa ikinä; mutta kun paikalle huvittumaan kutsutuille Joylle ja Krabakillekin tuotokset maistui, niin eipä taida jäädä viimeiseksi. Eikä se ollu ees vaikeaa! (Noh, käyttäen valmista ruisleipäjauhoainesta – kiitoksia vaan Iisalmeen – ei sen pitäisikään.) Nyt vaan pitää yrittää muistaa ens kerralla ottaa juuri talteen niin jopa pysytään leivissä – sillä oletuksella, että mä pysyn suorittamismielentilassa.

Vaikka itte sanonkin – oli muuten ihan tolkuttoman hyvää. Parempaa kuin keskiverto Alepasta haettu ruispala. Kylläpä olen tyytyväinen itseeni 🙂 Seuraavaksi hoidan talouden viherkasvit kuntoon ja niitän rikkaruohot zen-puutarhasta… as if. Töissä kun päivän verran pakertaa niin jopa menee kaikki ylimääräinen turha suoritusinto 🙂

8 thoughts on “Suoritusta

  1. Tuota tuota, ei niin etta mitenkaan kiinnostaisi, mutta havaitsin juuri seka sen, etta meilla on uuni ensimmaista kertaa vuosikymmeneen ja sen, etta ensi viikolla vierailen ruisleipajauhoainesmaassa. Elikkas mita muuta kuin jauhoja pitaa tuoda ja mista napista painamalla saa sahti… siis leipaa tehdyksi?
    t. nimim. vanha ja avuton

  2. “Tolkuttoman hyvää” on just oikein sanottu. Ja kiitos jauhoist, koitetaan pitää Tokion taikinajuurikanta elossa me kans. 🙂

  3. mek: eipä tartte muuta kuin sitä ruisleipäjauhoainetta tuoda. Homma meni niin, että +42-asteiseen veteen (on muuten kiva että voi säätää vesijohtoveden lämpötilan seinässä olevalla säätimellä) laitetaan kuivahiivaa “puoli pussillista” (yleensä missään ei muuten sanota että paljonko se on, mikä helpottais jos asuu maassa jossa hiivapussissa on arviolta 10x enemmän tavaraa kuin niissä suomalaisissa yksittäispaketeissa), sekoitetaan ja lisätään jauhoja sopivasti että tulee paksu taikina jota ei jaksa enää sekoittaa puukauhalla. Annetaan kohota joku 1.5h, sitten lätkitään sopivia paloja pellille, kohotetaan taas joku kolme varttia, pirskotellaan vedellä ja sit uuniin 25 min ajaksi. (Mulla tais olla 260 astetta, ja uunin pohjalla pannu jossa vettä ettei oo liian kuivaa ilma siellä.)
    Paistamisen jälkeen pitää kuulemma ruisleipiä jälkiuunitella jossain muovipusseissa ja pyyhkeiden alla styroxlaatikossa tai viljalaarissa 12h, mutta me jaksettiin oottaa ehkä puol tuntia 🙂
    Visio ois ny se, et jos ens kerralla leipoessa muistais ottaa siitä taikinasta juuren talteen, ni sitpä leipoo jo ihan näistä paikallisistakin ruisjauhoista ehkä… 🙂

  4. Jankanen, kiitos:) Jos vielä jaksaisit kertoa (tai jokumuu), paljonko on puoli pussia vaikka teelusikoissa (kun ei ole kotona kemikaalivaakaa):)
    Ei sinänsä, ei oo viel leipominen kertaakaan (kovin pahasti) menny pieleen siks että hiivamäärä ois ollu jotenki tolkuttomasti pielessä.

  5. Hei!
    Googlailin tässä japanilaisia puutarhoja (japanese garden japan blog) ja meni jonnekin vuoden 2005 blogijuttuusi. Tapoihini ei kuulu tämmöinen posketon ryntäys ventovieraisiin blogeihin, mutta kun täällä blogissa puhuttiin SUOMEE! :o)
    Terveisiä siis sinne, olen Japani fani, ja rakentelen keskelle korpea japanilaista puutarhaa, “hienosti sujuu”. Tuo ruisleipäjuttu alkoi naurattaa. Keski-Suomessa tyhmä pilvinen keli 11 C, ja etel Suomi on vissiin saanut nauttia helteestä. Yritän ajatella positiivisesti; sammal kasvaa vesisateessa.

  6. Nutcracker, tervetuloa:)
    Japanilaisissa puutarhoissahan on se juttu, että niissä pyritään tekemään sellainen maisema kuin kyseisessä paikassa olisi jos se olisi täydellisessä luonnontilassa – täydellisessä tarkoittaa tässä absoluuttista täydellisyyttä, perfektiota. Eli, jos tekee oikean japanilaisen puutarhan suomeen, sen pitäisi sisältää kanervaa, mäntyjä ja muurahaispesiä; koivun ja tähden; metsämansikoita, juurakoita ja upottavaa karhunsammalta. Jääkauden uurruttamaa graniittia. Tummavetisiä hiljaisia lampia, joissa on ehkä pari särkeä.
    Tai näin ainakin joku puutarhamestari (metsuri?) jossain sanoi.
    Voiskos tällasista suomalaispuutarhoista kehittää samanlaisen täydellisyyden lajin kuin käyttämällä kiviaskelmia ja iiriksiä?

Leave a Reply to Janka Cancel reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s