Jätteiden lajittelu kannattaa

Monen kertaan – erityisesti siinä vaiheessa, kun japanilaiselo on ollut vielä uutta ja ihmeellistä – olen kirjoittanut siitä, miten vakava asia jätteiden asianmukainen lajittelu on. Pikkuhiljaa se lakkasi olemasta niin hankalaa ja sitä oppi automaattisesti ymmärtämään, kuuluuko jokin roska muoviin, palaviin tai metalliin, ja tavallisen viikonpäivien nimien sijaan melkein käytän melkein jo roskapäiviä: maanantai ja torstai on palavapäiviä, tiistaina kierrätyspäivä, perjantai on muovipäivä (ja lisäksi jokatoisviikkoiset pahvipäivät ja muut), Ja kaikki nämä vuodet tässä talossa asuessani olen ollut äärettömän huolellinen sen kanssa, että noudatan ohjeita – vaikka se sitten on joskus tarkoittanutkin sitä, että roskia joutuu säilyttämään parvekkeella kun ei niitä saa viedä ulos. Puhumattakaan siitä, että parhaani mukaan (tosin se parhaus on viime aikoina heikentynyt) olen pitänyt talon ympäristön siistinä ja lakaissut asvaltin niiltä osin kuin se minulle kuuluu, ja kohteliaasti aina puhunut naapureille, ja ollut hankkimatta haulikkoa kun ne naapurin lapset ihan joka ainut sunnuntai-aamu alkaa paiskoa pesäpalloa ympäriinsä (tarkkana kohteena kuitenkin tuntuu olevan seinä nukkuvan Yoen korvanjuuressa) – eikä nyt edes aloiteta kalligrafiaopettajan räksykoirista.

Jotain hyötyä tästä ehkä silti on ollut – äskettäin saamani tiedon mukaan vuokraisäntämme varsin mielellään jatkaa vuokrasopimusta sen päätyttyä, ja aivan ilman mitään ylimääräisiä lahjuksia! Säästyi tuhansia euroja siis. Kannattaa lajitella.

Mukashi mukashi – oli Niilinjoki, joka aina tasaisin väliajoin tulvi pelloille ja hankaloitti kevyesti naapureidensa elämää. Ihmiset päättivät toimia, ja rakensivat Assuanin padon. Siitä saatavalla sähköllä voitaisiin pumpata vettä pelloille sen sijaan että tulva tekisi sen ilmaiseksi.

Kun vuosittainen tulvavesi ei enää huuhdellut maaperää, siihen alkoi kerääntyä suolaa, mikä luonnollisesti ei ole hyväksi viljelysmaalle. Niinkuin ei sekään, että tulvavesien mukana Niilin yläjuoksulta ei enää tullutkaan ravinteikasta maata; perustettiin lannoitetehtaita, jotka käyttävät paljon sähköä siihen että valmistavat, pakkaavan ja kuljettavat sen lannoitteen pelloille. Lietteen määrä, jota Niili syöksee Välimereen, on vain murto-osa aikaisemmasta – tämän vuoksi kalakannat Välimeren puolella ovat romahtaneet ja eroosio järsii yhä kiivaammin Niilin suistoaluetta.

Patoaltaan ympäriltä kymmeniä ellei satoja tuhansia sudanilaisia joutui pakolaisiksi muuanne. Loputkin maanviljelyksellä itsensä elättäneet sudanilaiset opettelivat kalastamaan henkensä pitimiksi – mutta kun eivät he kunnolla tätä osanneet, tilattiin Kiinasta asiantuntijoita opettamaan sudanilaisia kalastamaan. Heikolta näytti  jo 70-luvulla tilanne Cousteaun Odyssey-sarjan jaksoissa 3 ja 4.

Jotenkin muutaman lisävaiheen kautta ollaan nyt tilanteessa, jossa Spielberg boikotoi Kiinan olypialaisia koska Kiina on kaveri Sudanin kanssa ja myy aseita Darfurin tilanteeseen. It’s all connected.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s