Liian kauan Japanissa, pt. n




oze snow

Originally uploaded by marylkayoe

Pitäisi varmaan lähteä Japanista. Tulin tällä viikolla täysin huomaamattani käyttäneeksi sanoja “Hello Kitty” ja “miehekäs” samassa lauseessa. Sty sanoo että alan yhä enemmän näyttää aidolta hutsahtavalta tokiotytöltä. Sen lisäksi, mies oikeasti päätti korjata sen epäesteettisen seikan että allekirjoittanut nukkuu aina monttu auki – ostamalla Tokyu Handsista asiaan tarkoitettuja tarroja, joilla teipataan naisen suu kiinni yöksi. Tämä ei tuntunut kuin marginaalisesti kummalliselta. 

Selkeesti oltu liian kauan Japanissa. Toisaalta, tiistai-illan kävelyretki illansuussa Asakusassa toi mieleen että okagesamade, en sentään ole lähdössä pois Japanista. Muuten mun olis ollut pakko ostaa sieltä ihan kaikki. Ei niinkään siltä turisti-orientoituneelta krääsäkauppakujalta vaan poikkikaduilta, joilla myydään aitoja kimonoita, käsintehtyjä puisia hiuskoruja ja ties vaikka mitä ihanaa. Asakusan teatterista kantautui musiikkia, pari geishaa sipsutteli vastaan puisten teehuoneiden koristamalla kujalla. Ahh.. (olen tähän asti nähnyt vain yhden geishan Tokiossa, ja silloinkin vain mustiin pukeutuneen miehen vetämän mustan rikshan takaikkunasta.)
Uenon liepeillä syötiin raamenit, kylvettiin JoyKrabakin kanssa ihan tavallisessa sento:ssa, ja juotiin kylmää täysmaitoa kylvyn jälkeen. Ahh, taas. 
Ja ettei unohtuisi taas se, että Tokio on ehkä maailman paras paikka harrastaa ihan mitä vaan, keskiviikkoaamuna naapurin koiriakin aikaisemmin liikkeelle lähtemällä pääsi ennen puolta päivää Oze White World – laskettelukeskukseen – yay! Huippulunta, huippusää, monikilometriset rinteet ja muutaman laskun verran rohkeutta kerättyäni huomasin että kyllähän vaan tämä koipi kestää lumilautailua! Jee! (Onneksi menen goofypuolella, niin että se eniten töitä tekevä jalka on vasen joka on vahvempi). Hiukan kyllä häiritsi vuokratut vääränkokoiset siteet ja hampaaton lauta, ja ihan pikkuisen aloin miettimään että jospa oma lauta oiskin sittenkin kiva asia…
Kunnes katson kalenteriin ja muistan, että mahdollisesti lennän Okinawalle jo sunnuntaina. Tai huomenna. Ihan kohta tulee muuttomies katsomaan mun tavaroita ja arvioimaan että paljonko sen kaiken kuskaaminen korallisaarille maksaa. Ja oli miten oli, lumilautaa en tosiaankaan lähde kuskaamaan paikkaan jossa keskitalvella harvoin ollaan alle +20 asteessa eikä mäkiäkään juuri ole.
Okinawa ei ole oikeasti Japania, niinkuin saatte varmasti kuulla seuraavassa blogi-inkarnaatiossa useampaan kertaan. Suunnittelen tässä että siirtyisin WordPress-alustalle, kun sellainen palvelimelta kerta löytyy… saas nähdä. Tulevina päivinä on varmaan ihan liikaa kiirettä hirmuiseen blogaamiseen, mutta ehkä säädänkin FlickR-tilini postaamaan kuvat tänne kännykästä niin että säilytän kosketuksen ulkomaailmaan.
Advertisements

3 thoughts on “Liian kauan Japanissa, pt. n

  1. Kun täällä Oslossa yrittää aamulla kymmenen asteen pakkasessa nytkytellä kohmeista autoa liikkeelle kadunvarren umpihankiparkista, mieli karkaa väistämättä jonnekin kauas ja lämpimään.
    Olen kade. Oikeasti. Hyvää matkaa.

  2. Kiitoksia… tällä hetkellä tilanne on vielä kaikin puolin liian kaoottinen että voisi mitään analysoida, mutta eiköhän tämä hyväksi muutu.
    Valokuvapostauksia siis nyt toistaiseksi vain.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s