Kiir kiir

CIMG0203.jpgNyt on vähän kiiruista aikaa ilmassa. Alle kaksi viikkoa Okinawan reissuun – lomahan se on, mutta melkein meinaa tulla ressi. Kun nääs pitäis a) kirjoittaa kokonaan versio 1.0 tulevasta artikkelista ennen sitä, b) analysoida läjittäin rästidataa (mikä on että niitä ei ole koskaan tullu tehtyä kunnolla?) ja c) suunnitella, disainaa ja harjoitella se esitelmä sinne OIST-instituuttiin pidettäväksi. Noista kohta c) on teoriassa kaikkein mieluisin, mutta jotenkin sitä olen karttanut jo pari päivää – hyvä homma sinänsä, koska parhaiten saa muita rästitöitä tehtyä sillä, että karttaa jotain muuta hommaa. (Mä olen mm. pessyt kämppäni haagankämppäni sisäkaton kahdesti eläissäni, sijaistoimintona… kai). Huono homma siksi, että kun mulla on tapana käyttää esitelmissä hienostisanottuna originaaligrafiikkaa, eli inhoan sitä, että esitelmässä on artikkelin kuvat sen enempää editoimattomina – niin tähän nykerrykseen arviolta menee aikaa se pari viikkoa. Pih.

Ei siis pitäisi blogatakaan kun tehdä muita hommia. Lukekaa sillä välin Joyn mainio kirjoitus japanilaisista hautakivistä.

Duunipaikan lähellä olevan ala-asteen koululaiset oli askarrelleet itselleen leijoja. Viikon paras näky, vaahtosammutin-kokoluokan hävittäjät rynnimässä hiukan kuraisella pihalla, kurjassa tihkusateessa, AIVAN MIELETÖN nauru ja onni kun se paperinpala jossa on itsepiirretty ropotti leijailee huikeassa kahden metrin korkeudessa… löysin itseni hymyilemässä kuin pöljä puudeli koulun portilla, aloin huolestua että epäilevät mua pahoista aikeista, joten näppäsin salaa kultakameralla kuvan ja jatkoin matkaa.

Muistatteko sen, kun maailma oli täydellinen kun pääsi ekaluokkalaisena juoksemaan villisti kiljuen pitkin jumppasalia?

Advertisements

Blogausentry




Lunta!

Originally uploaded by marylkayoe

Blogaaminenhan alunperin oli sitä, että laitetaan jonnekin näkyville kaikkea kivaa, mitä netistä löytyy. Koska en jaksa kirjoittaa kauheasti nyt päiväkirjaa (kyllä, satoi lunta, ja kyllä, piti mennä ulos otattamaan itestään valokuva lumisateessa – vähänkö koko instituutti piti mua taas kummallisena:), laitan taas vain linkkejä:

Ilouutinen: ehkä se, että mä en koskaan saa mitään aikaan johtuu vaan siitä, että olen liian fiksu!! (Not. Edes Getting Things Done ei pure tähän vetelehtijäluonteeseen.) Tältä sivulta sit voi katsoa, mitä kirjoja ei kannata lukea jos haluaa olla fiksu – tyyppi piirsi samaan kaavioon facebookista löytyvät ihmisten suosikkikirjat per lukio ja lukion opiskelijoiden keskimääräiset SAT-tulokset (jotka tietenkin on älykkyyden paras mittari.) “Lolita” löytyy kärkipäästä, “The Holy Bible” sieltä toisesta.

Google Reader on ihq, tai sitten tosi ebil: se osaa nykyään ihan itse ehdottaa mulle kiinnostavia uusia fiidejä tilattavaksi. Paha juttu on siinä, että ne sen ehdotukset on todella oikeesti aivan mainioita ja se aikaansaaminen vähenee entisestäänkin. Koitan laittaa vahingon kiertämään: Female Science Professor kertoo terveellisiä totuuksia meille pienemmille siitä, että laitoskokoukset ja opinnäytetöiden arvostelu ei oo juurikaan sen kivempaa kuin miltä kuulostaa (ja Daily WTF:n tyyliin esittää meille parhaimpia paloja sarjassa “huonoimmat gradschoolhakemukset ikinä”).

 A Natural Scientist (joka hänkin on naispuolinen) puolestaan kirjoittaa labraelämästä niin naulan kantaan ja huvittavasti, että mulle tulee sellanen olo että a) pitäis kirjoittaa enemmän, täähän on hauskaa tää labratyö ja/tai b) ei pitäs edes yrittää kirjoittaa, kun ei siitä kuitenkaan tuu noin hauskaa 😉

  • Vähänkö siistiä: tyyppi oli rakentanu heliumpallosysteemin jolla se sai kuvattua maisemia 30 km:n korkeudessa. Miks mä en tee mitään noin siistiä?
  • Google Docs saa lisää ominaisuuksia – nyt nuo ihanat jaetut dokumentit voi eksportoida pdf -muotoon ja niihin voi lisäillä (yksinkertaisia) vektoripiirustuksia. Mikäänhän ei ole “powerpoint”-esityksen luomiselle tärkeämpi työkalu kuin nuolienpiirto-ominaisuus… Nojoo, itse koko ajan pohdin että josko aina sen seuraavan tiimisemmaesityksen vois pitää googledocin kautta – ja palaan kiireessä powerpointtiin, ettei tule poliittisia ongelmia. Olen kuitenkin jo jonkun aikaa laittanut esitelmäni talteen googledoc-muotoon.
  • Muistakaa, lapset: maanantaina on kansainvälinen Data Privacy Day. Kuinka aiotte juhlistaa sitä?

Itse kyllä tällä hetkellä meinaan juhlistaa Open Data-aatetta ja esittää teille tämän videon. Eilen tosiaan oli uus hiiri syynissä, ja voi härremunjeesuntai, se on fantastinen! Aivan mahtava. Täydellinen. Vähän samalla lailla kuin mäkkikäyttäjä tai vancouverilainen, sanon nyt teille: teidän on ihan pakko koittaa tätä!

Vancouverissa taitaa muuten olla jotain samaa kuin mäkeissä: kaikki tapaamani vancouverilaiset kehuvat paikkaa maasta taivaisiin ja koettavat vakuuttaa kuulijan siitä, että tämän pitäisi muuttaa sinne. Viime viikonloppuna oli taas tällainen keskustelu… erikoista, en ole koskaan kuullut esimerkiksi lontoolaisen tai roomalaisen tai helsinkiläisen tai edes new yorkilaisen suusta. Pitää sitä kai uskoa – ja alan pikkuhiljaa oppia mäkkiäkin käyttämään:) Tämä entry on kuitenkin kirjoitettu PC-läppärillä, mäkit kun ei tarjoa mulle sisäänrakennettuja muistikortinlukulaitteita videonsiirtoon enkä vaan jaksa etsiä sitä USB-mokkulaa.

Viikon pienet tiedeuutiset




Nokkaeläin kesalomalla 2007

Originally uploaded by marylkayoe

Tällä viikolla terveysruokalistalle suositellaan kylmäpuristettua oliiviöljyä, jonka sisältämät polyfenolit suojaavat kehoa rappeuttavilta taudeilta ja syövältä. Kofeiini vähentää munasarjasyövän riskiä,
joten kahvi on edelleenkin sallittujen nautintoaineiden joukossa
(ainakin tämän viikon). Paksusuolensyövän riski saattaa myös vähentyä säännöllisellä aspiriinin syömisellä.
Sama käyttö kuitenkin saattaa aikaansaada ruoansulatuskanavan
haavaumia, joten toimitus ei suosittele popcornin korvaamista
aspiriinilla.

Ihminen on sekasyöjä, ja allekirjoittaneen mielipiteen mukaan ruokavalioon saisi kuulua myös lihaa – mutta ei liikaa. Kaksi liha-annosta päivässä nostaa merkittävästi riskiä metabolisen syndrooman kehittymiseen. Liikuntakin olis rok: päivittäisliikunta vähentää dramaattisesti miesten kuolemia. (En usko että se olis kovasti haitaksi naisillekaan.. joille edelleen muistutetaan karpaloiden voimasta.)

– Supernäköaisti on kohta vain piilolinssin päässä – ensimmäiset mikrosirulliset piilolinssit valmistettu University of Washingtonissa.

 




Moottoripyöräkypärä auttaa motoristeja selviämään hengissä. Samoin, siltä varalta että tämän tiedon arveltaisiin olevan jo vanhentunutta: tupakointi on TODELLAKIN pahasta – tämä tutkims kertoo, että tupakansavu sammuttaa elimistöä suojaavia geenejä.

Äitien kannattaa kysyä lapsiltaan “miten koulussa meni”, vaikka lapsia moinen ärsyttäisikin

– Yksi lempieläinlajeistani, NOKKAELÄIN,  onkin luultua vanhempi – tarkemmin ottaen, kymmeniä miljoonia vuosia vanhempi, ja vietti nokkaeläimen elämää samaan aikaan kun dinosaurukset vielä olivat vallassa.

Kokeilen tänään tehdä tiedettä Ihan Uudella Hiirellä. Saattaa olla, että jo muutaman tunnin päästä voin uutisoida mullistavuuksia – varokaa, ettei kahvi mene väärään kurkkuun. (Siis, siinä tapauksessa että maailmanne mullistuu siitä, jos kerron että vähän isommat tai vähän pienemmät solut jotka ei käytä GABAa transportterina käyttäiskin glysiiniä. Tai ei käyttäis.)

Rinnakkaistodellisuus




ei mikään ketkuiluburgeri

Originally uploaded by marylkayoe

Sarjassamme “kaikkea sitä ihmiset tutkivatkin”: tyypit on “tutkineet”, että minä luomisen päivänä seitsemästä jumala loi mikrobit. Kirjallisuushakujen (Raamattua ei ole mainittu referenssilistassa) ja jumalan luonteen pohdinnan avulla tyyppi päätyy toteamaan: “In this model, God created individual microbes in discrete packages on
several days (i.e., the plant-like microbes on Day Three, the
animal-like microbes with the animals, etc., on Days Five and Six).” Artikkeli on julkaistu Answers Research Journal:issa, joka väittää olevansa ihan reilusti peer-reviewed tiedelehti: ” (ARJ) is a professional, peer-reviewed technical journal for
the publication of interdisciplinary scientific and other relevant
research from the perspective of the recent Creation and the global
Flood within a biblical framework.” Toisaalla samassa lehdessä osoitetaan, että “.. partial melting to produce a large reservoir of granitic magmas could have occurred in the pre-Flood era as a consequence of accelerated nuclear decay early in the Creation Week.”

Saahan sitä ihminen tutkia mitä huvittaa… mutta huolettaa että nyt kaikenmaailman huuhailijat voivat sanoa että joo-o, kyllä on ihan peer-reviewed journaalissa julkaistu tällaisia tutkimustuloksia. Mulla ei siis sinänsä ole kauhean syvällistä tarvetta paheksua sitä, että joku uskoo siihen että jumala loi kolibakteerit viidentenä päivänä (ellei tämä esimerkiksi aja henkilöä vastustamaan lääketieteellisiä toimenpiteitä tai syyttämään mua satanismista), mutta elkää hyvät ihmiset kutsuko sitä tieteeksi.

Löysin tiedon ARJ-journaalista Nature Neurosciencen Action Potential – blogin kirjoituksesta. Lyhyen ja … vaivalloisen neutraalin entryn lopussa kirjoittaja pyytää ihmisiä kommentoimaan, ja valtaosa toistaiseksi saapuneista kommenteista on varauksettoman ihailevia. “Kun kerran ei ole ollut lehteä, jossa voisi julkaista tutkimustuloksia joiden lähtökohtana on 6000-vuotias maapallo, ei voi muuta kuin olla iloinen että nyt vihdoin on. Onhan se epäreilua, ettei valtavirran tiedelehdistö suostu tasapuolisesti julkaisemaan artikkeleita eri uskonkunnista!”

Vau.

Ainoa tiedepuolen kommentoija toteaa lakonisesti, että Raamattuun perustuva naturalismi on jäänyt valtavirrasta ainoastaan siksi, että se on satojen vuosien luonnonfilosofoinnin ja pohdiskelun ja tutkimisen perusteella todettu paikkansapitämättömäksi. Jos olisi jotain todisteita sen oikeellisuudesta, ei se mihinkään olisi kadonnut.

Jotta nyt vielä tämän fantasiamaailman käsittämättömyys tulisi ilmi – tässä eräs kommentti:

“Kudos to AIG for launching their new journal. Too bad that it’s
necessary for them to launch a journal as the prejudice against
creationist papers prevents their publication in non-creationist
journals, even when the papers are excellent. It’s a case of
peer-review gone toxic to protect their evolutionist historical
pseudo-science against criticism. (Actual experimentation where there
is interaction with the laws of nature is, of course, science; in this
sense, fruit fly radiation experiments are science and paleontology is
not.)”

(Huomautettakoon vielä, että mainittu mikrobiartikkeli toteaa että tokihan kaikki ‘pöpöt’ elikkäs sairauksia aiheuttavat mikrobit ilmaantui maailmaan vasta syntiinlankeemuksen jälkeen. In case you were wondering.)

“Samaan aikaan toisaalla” – linkkejä:
– kokeilussa, jossa peer-review totetutettiin niin, että arvostelijat eivät tienneet tutkijoiden nimiä, naisten osuus ensimmäisinä authoreina nousi merkittävästi.
– Scientific American puolestaan testaa, miten artikkelin kirjoitus ja julkaisu voisi tapahtua avoimen yhteistyömuotoisesti.
Google suunnittelee tallettavansa teratavuittain tiededataa vapaaseen jakoon; mietittynä on ainakin tapa, jolla materiaali saadaan siirrettyä servereille (siirrettävillä kovalevyillä) – vielä en oo varma siitä onko tiedossa, miten dataa käytännössä voidaan käsitellä. (via Suviko.)
– USA:n Library of Congress julkaisee kuva-aarteitaan FlickR:issä. Mahtavaa historiallista aineistoa – milloin Suomen kansallisarkistot saadaan kaiken kansan nähtäväksi ja keskusteltavaksi?

Vettä korvissa




voittoarpa

Originally uploaded by marylkayoe

Onkohan olemassa joku lääketieteellinen termi sille oireyhtymälle, jossa aamulla pistää päänsä suihkuhuoneeseen ihan vaan nuuhkiakseen siellä kuivuvan neopreenin tuoksua ja tulee tästä suorastaan onnelliseksi?

Sunnuntai-aamuna painelin ulos ovesta jälleen ennen aamukuutta rinkan kanssa ja suhasin myöhästelevillä junilla 110 km päähän Yugawaran rantakaupunkiin, tarkemmin ottaen sen uima-altaaseen jossa vietin viitisen tuntia uppeluksissa. Uudenuutukainen lahja-BC oli ensi kertaa testiajossa, joten tasapainon opettelussa koko aika kuluikin – opin, että mun räpylät on liian kevyet (ikivanhat Scubapron Jetfinit olis niin paljon kivemmat), ja yritin olla solmiintumatta uuden tyylisuunnan (“long hose system”) letkujärjestyksen kanssa. Iltapäivään mennessä vettä oli korvissa, uima-allasvesi ja varustesäätö oli syönyt kaikki kynnet ja vedenalaisen peilin tuijottelu kaikki kuvitelmat oman uima-asennon täydellisyydestä. Huippumukava sukellusopettaja sai mut pikkuisilla harjoitteilla varsin vakuuttuneeksi myös siitä, että joo ei näillä taidoilla selvitä mistään paniikkitilanteesta… mutta ei se mitään, samaan hengenvetoon myös siitä että kyllä musta vielä hyvä divemaster tulee.

Sukelluskelpoisen kuvauslaitteiston recovering-operaatio myös sai asiallisen päätöksen – duunikaverilla sattui olemaan Japanin Yahoo! Auctions:in premium-accountti, ja ystävällisesti hän istui puolestani iltamyöhään ja huusi mulle kameralleni sukelluskotelon. Hinta nousi vain muutamaa kymppieuroa alkuperäishintaa matalammaksi, mutta eipä haitannut – Mustakissa toikin sitten eilen täysin avaamattomissa muoveissa olevan pakkauksen. Ihq! Onni! Jospa ens kerralla kun surffataan niin osais olla hukkaamatta sitä aaltoihin.

Kaikki siis näyttää hyvältä sen suhteen, että ens kuussa Zamamilla pääsee taas kuvaamaan – viikon reissu paratiisisaarelleni läikkyy mielessä kuin … [insert favourite expression here]. Siitäkin huolimatta, että kaikkien mielestä helmikuu on melkein huonoin mahdollinen ajankohta sukelluslomailuun: vaikka vesi onkin lämmintä, ilma ei (toivon silti, että päivisin päästään johonkin +20:een), aallokko voi olla rankkaa ja majatalossa, jossa aion asustaa, ei ole lämmitystä huoneissa. Mutta koko reissun pointtina onkin se, että tähän vuodenaikaan alueelle kerääntyy laumoittain ryhävalaita viettämään talveaan, hoitamaan poikasiaan ja esittämään loikkia. Jos välillä pääsee vähän sukeltamaan, mikäs sen mukavampaa, mutta aion olla täysin tyytyväinen vaikka koko viikon viettäisinkin laiturin nokassa merta katsellen.

Hämmentävän vähän ahdistaa mieltä sekin, että hetkellisessä mielenhäiriössä menin laittamaan mailia Okinawa Institute of Science and Technology:yn (OIST) että hellou, voisin tulla käymään, saisko teillä pitää puheen? Vastaus oli hämmentävän innostunut, maksavat mieluusti matkani Naha:sta instituuttiin ja pari yötä biitsihotellissa. Tämä siis korjaa sen ongelman, että huonosti osuneiden lentojen vuoksi joutuisin viettämään aikaa vuorokauden verran Naha:ssa – sukeltamisen jälkeenhän ei ole lupa lentää 24:een tuntiin. Nyt vain pitäisi jotenkin saada aikaan paitsi abstrakti sinne OIST:iin ASAP, myös heinäkuun FENS-kokouskeen (DL: käytännössä perjantai), pitää tiimiesitelmä keskiviikkona, ja tehdä tällä viikolla pari koepäivää uusilla sveitsiläisillä hiirillä….

Tässä vielä edellisviikonlopun lumivideo:

Huomioita termodynamiikasta

Penseää on se, kun yrittää ihminen lakata kynsiään, ja kylmänkalseassa huoneisrossa kynsilakka on kohmettunut jäyheäksi eikä vaan leviä.

Erinomaisen ilahduttavaa sen sijaan se, että kun taas joutuu heräämään aamuviideltä mennäkseen Harrastamaan ja mittari näyttää miinuslukemia, ja kiskoo päälleen vaatteet siitä futonin vierestä – niin hiphei, edellispäivän lämpölätkässä onkin vielä tehoja jäljellä! Autuus…

Vallan tylsää on sitten taas se, että siinä vaiheessa, kun on saanut keittiönsä lämpenemään sillä kaasukäyttöisellä liekinheittimellä jota myös hellaksi kutsutaan sekä ilmalämpöpumpun biimu-moodolla, pitääkin jo lähteä ulos (missä sielläkin on kylmä). Tämän vuoksi useimmiten en edes yritä lämmittää vaan valitan sen sijaan blogissa.

Tenki.jp lupaa tokion alueelle lumisadetta.

Kusti ei polje

CIMG0155.jpgJoululahjoja en laajalti hankkinut tai lähetellyt, mutta joitakin kumminkin. Eräille tuttaville olin jo kuukausia sitten löytänyt jostain aivan mainion (IMHO) pikku lahjan, ei maksanut paljoa mutta ajatustärkeinjunou.

Postin kulun tuntien laskin huolella optimaalisen postituspäivämäärän, että paketti saapuisi juuri jouluksi. Postissa koristelin pakettia vielä erityisillä postin uusivuosileimoilla, ja palasin töihin tuntien hyvää mieltä ja jouluiloa.

Mitään en noilta tuttavilta kuullut, mutta eipä tuomitään – itse tiedän miten hankalaa on saada aikaan kiitosmailien kirjoittamista (niin, jos tässä sanoisi: Kiitos AHMA! :).

Pari päivää sitten, illalla kotia palatessani, löydän paketin postilaatikostani. Koristeleimat on tuhraantuneet, kulmat ruttaantuneet, ja kauniisti käsialalla kirjoittamani osoitteen päällä on ruksi ja tarra – osoite väärä – muuttaneet.

Blaah. Eih. Tosiaankin, olin kirjoittanut vanhan osoitteen, VAIKKA olin nimenomaan tarkistanut jostain sen uuden osoitteen. Jossain kännitilassa varmaan olin kopioinut kahdesta osoitteesta sen väärän, tai sitten kaikki aivokapasiteettini kului kyseiseen käsialanhuolintaan. Piih.
Noh, ehkä ensi jouluna sitten.

CIMG0159.jpgTuli sitten tarve lähettää taas fyysisiä esineitä ulkomaahan, ei mitään kovin ihmeellistä mutta sievää kuitenkin. Ja kun nyt en halunnut että kyseinen esine joutuisi ns. väärille poluille vastaanottajamaan hiukan epäluotettavan postilaitoksen toimesta, päätin käyttää FedExiä. Sehän on luotettava ja nopea ja Ikebukurossa on näppärästi vielä niiden toimipistekin! Tätä lauantaiaamupäivää menin sitten viettämään sinne, ja tulipa säästettyä paljon rahaa.

Nimittäin: palvelu oli niin mahdottoman kurjaa, että tuli ihan Suomi mieleen. Ja tässä olin jo ehtinyt kehittelemään sellaista koti-ikävää, että harkinnassa oli jo lisävelkaantuminen lentolippuhinnan verran. Mut ei tartte, voin mennä epäpalvelutiskille tuntemaan itsensä häiriöksi muiden joutilaisuudelle. Ei mitään kohteliaita “tervetuloa nöyrään liikkeeseemme, voisimmeko olla mitenkään teille avuksi” vaan nenänvartta katsotaan mua kun sanon että haluaisin lähettää asioita ja kysytään et onks sul henkkaria.

Mitään sanomatta otetaan multa täyttämäni lomakkeet, laahustetaan niiden kanssa parin metrin päähän kopiokoneelle. Tyyppi kysyy multa japaniksi että puhutko englantia, nyökkään ja se kääntyy selin muhun supattamaan kolmannelle tyypille että voisitko selittää sille että ei me voida näitä kosmetiikkatuotteita lähettää, kun jos ne ei
siel vastaanottajamaassa ymmärrä et mitä ne on ni ne ehkä joutuu
hylkäämään ne. Kolmas tyyppi vilkuilee muhun päin ja alkaa sihisemään, ei kuule en mä tollasii pysty. Mä viuhdon niille et hei, kyl mulle voi puhua japaniksikin.Ensimmäinen tyyppi huokaa ja palaa tiskille kertomaan mulle nämä asiat ja käskee mennä istumaan penkille, syytä selittämättä.

Argh. Loppujen lopuksi lähetän sen yhden esineen paketista FedExillä ja muut saa mennä tavallisella postilla. Postissa ei o koskaan saanut muuta kuin hyvää palvelua. Ens kerral käytän Kuronekoa.

Pelasin tänään läpi myös PS3-pelin Genji – days of the blade. Kolmas peli vuoden sisään jonka saan läpipelattua – suuri saavutus mulle, joka viimeksi on pelannut läpi Ultima 9:n.
 
CIMG0157.jpg
Ja ehkä nyt ymmärrän, miksi en saa niitä pelattua läpi: jälleen kerran käy niin, että olen uskonut kun sanotaan että se lopputappelu on aivan kauhea, siihen tarvitsee KAIKKI parannuspotionit ja aputimangit, eikä niitä saa tuhrata pikkumörköihin – ja enhän mä koskaan pääse sinne lopputappeluun saakka. Nyt sitten kun Genjissä – ja edellisessä pelissä, Ratchet & Clank:issa – sinne vihdoin pääsee, edessä on pettymys kun eihän siihen tarvittu juuri mitään taikakaluja. Ja harmistus, kun ei tullut koko pelin aikana testanneeksi niitä erikoisanimaatioefektein koristettuja maagisia pommeja.

Genji-pelistä tykkäsin kyllä loppujen lopuksi, vaikka pelaaminen juuttui yli puoleksi vuodeksi kohtaan josta en vaan päässyt eteenpäin kun pelin huonoin puoli – kamerakulman kääntymättömyys – tiputti mut aina hankalassa hyppykohdassa takaisin alkuun. Kauniit maisemat, musiikki, päähenkilöt ja niiden miekkatanssit – viimeisissä taisteluissa tuntui siltä että ei, en halua nyt vielä lyödä tätä vihollista ettei peli loppuisi (sen lisäksi, että joissain niissä oli tarinallisesti aika paljon fiilistä). Snif, loppui kuitenkin (Tämän johdosta Sula Pinta – podcastin eilisen jakson ohjelmamerkintöjen kirjoittaminen viivästyi, pahoittelut siitä;).
Ratchet & Clank sai multa paljon pisteitä siitä, että oli riittävän helppo että tällainen tumpelokin pärjää siinä ilman itkua ja kiristystä; LAIR oli … no, oli se ihan kiva, kaunis peli joka valitettavasti vaan on jäänyt ihan keskeneräiseksi – erityisesti loppua kohden alkoi häiritsemään, mutta silti pelasin läpi. Sankarillista!

Vaan mitäs sitten… pitäisi valita seuraavaksi urakaksi Heavenly Swordin ja Assassin’s Creedin välillä … Ninja Gaiden ja Unchartedkin olis, mutta jos nyt ensin noi…

 

Maan alle

Eräskin asia, josta huomaan viettäneeni jo tovin selkeästi kotomaan ympyröiden ulkopuolella: Lehti-blogia lukiessani oon joutunut jo jonkun aikaa aina googlaamaan että mistäs tässä nyt onkaan kyse, mutta nykyisellään en enää faktojen selvittyäkään välttämättä ymmärrä juttuja. Tai sitten musta on tullut vain tyhmä. Enkä tiedä, ketkä Lehdessä seikkailevista hahmoista on satirisoituja tai miten paljon, ja onko Vanhasesta tullut jotenkin cool ja suosittu. Myös ilmeisesti oon muutunut herkemm?ksi Suomen maineen kurssiheilahteluille.

Jonkinlaista kotimaatuntoa on toki jäljellä. Eilen, kun hesari uutisoi, että Vanhanen oli vierailemassa Kaliforniassa Arnoldin luona, mieleen jäi jonkinlainen epämääräinen häiritsevä epämukavuus – sijoitin sen sitten sen piikkiin, että on häiritsevää nähdä terminaattori ja pääministeri samassa valokuvassa. Puhumattakaan siitä, että ” Vanhanen sai myös pidellä Conan-barbaarin miekkaa. ” Tänään kuitenkin Vanhasen kanssa samassa kuvassa hesarin uutisessa oli ihan toisen suuruusluokan henkilöitä – Googlen Page ja Brin, joiden rinnalla Matti näyttää kuivalta peelolta. Peelolta, joka sanoo lehdessä että “Kannustin heitä (googlelaisia) etsimään keinoja, joilla netin epäilyttävät viestit voitaisiin tunnistaa”.

Jaa että mitä siitä?
Mua NO-LOT-TAA Suomen puolesta!

Miks meillä pitää olla noin nolo pääministeri? Vai onko vika Hesarissa? (Hesarista puheen ollen – olen varmaan ollut liian kauan pois Suomesta ja kielitaitoni on mennyt ihan piloille, kun musta alkaa vaikuttaa siltä että niiden jutut vilisee kirjoitus / kielioppivirheitä…)

— edit: joopajoo. Tämä on parempi juttu aiheesta – taidan siirtyä YLEn uutisten lukijaksi HSn sijaan. (Kiitos Suviko @jaiku)

Jos välillä tiedettä

Ensteks – tämä juttu, jossa The Byrds-yhtye päätyi tiedeartikkelin referenssilistaan 🙂

Toiseks – New Scientist – lehti on toimittanut uraohjausoppaan tiedehyypiöille, saatavilla e-lehtimuodossa täältä. Tiedän, tiedän, ei ura ole se juttu minkä vuoksi asioita tehdään, mutta ihan hyvää perspektiiviä tuosta voi saada tulevaisuudennäkymiensä suhteen.

Ja sitten viikkokausia laiminlyötyjen RSS-fiidien pariin: (siitä, miksi ne on laiminlyöty, saatan jaksaa kertoa postauksen lopulla;)

– Uusi, rapujen kuorista peräisin olevaan aineeseen perustuva biokalvo saattaa jättää tikkien käytön leikkauskaavojen sulkemisessa historiaan. “Surgical sutures date back some 4,000 years, so a new approach is long overdue”, sanoo kalvon kehittäjä.

– Kotiäidit tiedostaa ympäristöongelmat paremmin ja kierrättää enemmän kuin yliopisto-opiskelijat

– Kaikki varmaan muistaa ne jutut, jossa sanottiin, että vartin päiväunet parantaa työtehoa? Ainakin allekirjoittanut otti suositukset iloisena vastaan, mutta harmitteli sallittujen unien lyhyttä kestoa. Tuore tutkimus kuitenkin tulee hätiin ja kertoo, että 90 minuutin päiväunet ne vasta parantaakin asioiden oppimista ja muistamista. Jään odottelemaan työterveysministeriöstä määräyksiä, että työpaikoilla pitää olla kunnon sohvatilat nukkumista varten…

– Aivotieteen puolelta: näyttää siltä, että eri kulttuureissa kasvaneet ihmiset käyttävät aivojaan eri tavalla samanlaisten ongelmien ratkaisuun.
– Kokeellinen hoito näyttää korjaavan Altzheimerin taudin oireita minuuteissa  – Ars Technican Nobel Intent-blogin jutun kommentti: “The Discworld is saved!”

– Viikon terveysruoka: kaurapuuro. Ei mitään uutta auringon alla, mutta sen terveysvaikutukset on vahvistettu taas kerran. Myös karpalo säilyttää asemansa ihmelääkkeenä – erityisesti naisille. Kalaöljy, puolestaan, saa tällä viikolla ristiriitaisia arvioita.

– Marsissa on pilviä; Mona Lisa:n henkilöllisyys on nyt vihdoin selvitetty 

– Video: kantasoluista (ja vähän muusta) kasvatettu rotan keinosydän alkaa lyödä

– ja lopuksi: luistelu on (ehkä) keksitty 5000 vuotta sitten etelä-Suomessa! Hypoteesi perustuu siihen että järvien pilkkomassa kylmässä maassa luistimien käyttö säästäisi liikkumiseen vaadittavaa energiaa kymmenen kertaa enemmän kuin muualla. Martta-liiton tai Työtehoseuran edeltäjä selkeästi ollut asialla!

Phew. Reilu 600 pikku-uutista puristettu vähän päälle kymmeneen. Mutta niistä muista asioista puhuminen saa nyt jäädä – kun pitää mennä tekemään niitä muita asioita 🙂

jobs




no it has not

Originally uploaded by marylkayoe

Heräsin keskellä viime yönä painajaismaisiin uniin, joiden aiheena oli Steve Jobs ja uudet mäkkiläppärit. Herättyäni katson kelloa ja joopajoo, on MacWordldin keynotepuhe juuri käynnissä.

No minähän en moisesta piittaa, enkä tosiaankaan nouse katsomaan netistä evankeliumihtavaa julistusta, vaan jatkan uniani.

Joissa pyörii vain ja ainoastaan mäkkejä. Yritän ravistaa niitä mielestäni, mutta aina kun silmäni ummistan, omenoita pomppii kohti ja lopulta ne leveluppaa tarpeeksi saadakseen aseekseen partateristä koostuvia lonkeroita.

Mistäköhän mun pitäis ottaa lomaa?

(MacBook Air on Bic Cameran sivuilla hinnoiteltu 230000 yenin (+ 5% pointtoja) eli 1365 euron arvoiseksi. En silti taida sitä hankkia, vaikka pitänee käydä hiplaamassa sitä ohuutta tässä …)